Miten kriisin aikana toimitaan?
Kuka olisi uskonut, että tällainen tilanne mikä Suomessa ja maailmalla on nyt, olisi voinut tapahtua? Suomessa on julistettu poikkeustila, rajat suljettu, kouluja laitettu kiinni, ravintolat suljettu, kokoontumista rajoitettu 10 henkilöön, pyydetty suosimaan etätöitä, pysymään kotona, välttämään muita ihmisiä ja pesemään käsiä.
Minä en. Kokemus on opettanut, että erilaisia tapahtumia voi sattua ja niihin kannattaa varautua, mutta että tässä laajuudessa.
Varautuminen ja kriisinhallinta
Varautumisen ja kriisinhallinnan avulla yritys voi pyrkiä tunnistamaan ja ennakoimaan odottamattomia tilanteita sekä suojautumaan niiltä mahdollisimman hyvin. Päätöksiä joudutaan tekemään monesti lyhyellä varoitusajalla, koska häiriötilanteet ovat usein yllättäviä.
Ne yritykset, jotka ovat miettineet näitä asioita etukäteen, varautuneet ongelmatilanteisiin, panostaneet riskienhallintaan, jatkuvuussuunnitteluun ja toipumissuunnitteluun, selviävät yleensä paremmin.
Toiminnasta poikkeusaikana
Tärkeää on miettiä turvallisuusasioita ja tarvittavia toimenpiteitä poikkeusaikana. Tietoturvallisuusasioihin tulee kiinnittää huomiota, kun työskennellään uudessa tilanteessa etänä ja käytetään erilaisia sähköisiä viestintävälineitä. Miten luottamuksellisista asioista keskustellaan? Kannattaa huomioida, että etänä hoidetut palaverit ovat kuormittavampia kuin kasvokkain järjestetyt.
Tyhjäksi jätettyjen toimitilojen turvallisuudesta tulee huolehtia. Varmistaa että tiloissa käydään säännöllisesti ja hälytyksiin reagoidaan. Viestiminen on tärkeää paitsi työntekijöille myös sidosryhmille. Sopimuksia kannattaa tarkistaa ja neuvotella niitä tarvittaessa uusiksi. Toipumissuunnitelmia kannattaa alkaa laatia.
Työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara ja resurssi. Kotona työskentely ei ole välttämättä helppo vaihtoehto. Joissakin kodeissa pinna on kireällä, ergonomia huonompi tai saman pöydän ääressä voi olla pieni koululainen, joka tarvitsee välillä tukea tehtävään tai pienen hetken jakamatonta huomiota. Työntekijän työpanos ei välttämättä ole sama kuin aiemmin. Yritysten johdolta ja esimiehiltä vaaditaan nyt tilannetajua ja suurta johtajuutta. Työntekijöiden tulee puolestaan huomioida, että kovilla ovat myös yrittäjät, johto ja esimiehet. Jokainen voi miettiä, miten itse voi auttaa yritystä tilanteessa ja tarjota ratkaisuja.
Kysymyksiä on paljon ja vastauksia vähän. Miten selvitä taloudellisesti? Miten kustannuksia voidaan säästää ja mistä voi hakea tukea? Voidaanko jotain tehdä tällä välillä eri tavalla kuin ennen? Kuinka kauan tilanne tulee jatkumaan ja milloin rajoituksia aletaan purkaa? Millä aikataululla toimintaa voidaan nostaa pystyyn ja miten asiakkaat tulevat käyttäytymään sen jälkeen? Vaihtoehtoja kannattaa puntaroida.
Yritys joutuu valitsemaan tällä hetkellä huonoista vaihtoehdoista vähiten huonoimman.
Työnantajalla on työsuojeluvastuu
Koronavirus on yleisvaarallinen tartuntatauti, joka voi aiheuttaa vakavan sairastumisen, jopa kuoleman. Työnantajalla on aina velvollisuus hoitaa työsuojelu ja turvallisuusasiat kuntoon.
Yrityksissä, joissa työskennellään edelleen työnantajan tiloissa, tulee noudattaa annettuja ohjeita, turvaetäisyyksiä, tehostaa tilojen siivousta ja ohjeistaa huolehtimaan hygieniasta. Riskiä voi pienentää suosimalla etätyötä ja jaksottamalla yhtä aikaa paikalla olevien määrää. Asiakaspalvelutyötä tekevien osalta korostuu toimenpiteet altistumisen ehkäisemiseksi ja suojaimien käyttö.
Jos toimintaan voi liittyä altistumista biologisille tekijöille (esimerkiksi koronavirus), on työnantajan selvitettävä ja tunnistettava työssä esiintyvien biologisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niiden merkitys työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle sekä päätettävä tarvittavista toimista.
Työnantajan on tällöin huolehdittava siitä, että työntekijät saavat tietoa ja opastusta:
- mahdollisista terveysvaaroista
- varotoimista altistumisen ehkäisemiseksi
- hygieniavaatimuksista
- suojainten ja suojavaatetuksen käytöstä
- toiminnasta vaaratilanteissa
- vaaratilanteiden estämisestä.
Lyhyesti sanottuna työnantajan tulee huomioida työn luonne, arvioida vaaroja, ehkäistä altistumista ja työntekijöille tulee tarjota tarvittavia suojaimia. Työntekijän vastuulla on noudattaa työnantajan antamia ohjeita, neuvoja ja suojautumismenettelyjä.
Sopeutuminen ja asenne
Sellainen yritys, joka pystyy joustamaan ja sopeutumaan muutostilanteessa – pärjää paremmin. Uskon, että tämä koskee myös meitä ihmisiä. Kuka pystyy mukautumaan muutoksiin, selviää paremmin.
Tässä kriisissä olemme kaikki yhdessä ja koetamme selvitä tästä parhaan kykymme mukaan. Vaikka eletään poikkeuksellista aikaa, työn voi tehdä ammattimaisesti ja laadukkaasti sekä tarjota hyvää palvelua asiakkaalle.
Koronan jälkeinen maailma ei ole sama, josta vuoden alussa lähdimme.
Kuitenkin voimme valita, miten suhtaudumme asioihin – näemmekö lasin puolitäytenä vai puolityhjänä. Siinä on iso ero.
LÄHTEITÄ:
Kirjoittaja
Marja-Liisa Kankaala, CTurvan Turvallisuusasiantuntija
CTurva tarjoaa palveluita yrityksen turvallisuustoiminnan kehittämiseen. Tämä osaltaan kehittää yrityksen turvallisuuskulttuuria. Tutustu CTurvan tarjoamiin yritysturvallisuuspalveluihin!